Valokuvasarjani nimi "Sukusalaisuuksia" voi olla ymmärrettävissä monin eri tavoin. Aloin tänään pohtia sukusalaisuuden merkitystä ja sen näkymistä omassa teoksessani. Näkisin, että salaisuus voi toimia joko yhdistävänä tai erottavana tekijänä suvuissa. Omassa työssäni ja pohdinnassani se on ollut vähän molempia.
Sukusalaisuus on erottava silloin, kun se rajaa tiettyjä sukuun kuuluvia henkilöitä pois "salaisuuden piiristä". Tällainen salaisuusesimerkki löytyy myös teoksessani käsittelemästäni sukuhaarasta. Isomummoni kuoli tietämättä tätä salaisuutta, vaikka se koskettikin häntä melko läheisesti. Minulle salaisuudesta kerrottiin vasta noin vuosi sitten, kun isomummoni perheestä puhuttiin yleisellä tasolla.
Salaisuuksien yhdistävyys on minusta tietyllä tapaa kiinnostavampi näkökulma. Kun salaisuutta jaetaan tietyn yhteisön kesken, syntyy välttämättä tiiviitä suhteita salaisuuden tietäjien kesken. Asioiden jakaminen yhdistää henkisellä tasolla, vaikka salaisuus olisikin rankka. Koen myös, että nyt kun tiedän aiempaa enemmän isomummoni "salaisuuksista", tunnen hänet jollain tasolla paremmin. Tähän viittaan myös katalogitekstissäni kohdassa "joskus silloin [kuoleman jälkeen] tutustutaan vastaa ensimmäistä kertaa". Tarinoita kuunnellessani ja tätä projektia työstäessäni minulle on syntynyt uudenlainen ymmärrys isomummoani kohtaan, kun olen hiljalleen saanut yhdistettyä niitä langanpätkiä, jotka aiemmin ovat tuntuneet vain irrallisilta faktoilta. Joitakin asioita olen avoimesti hämmästellyt aikaisemmin, mutta nyt hänen hahmonsa, luonteensa ja persoonansa tuntuu jollain tapaa paljon selkeämmältä.
Haluan, että teoksen katsoja teoksen nimen nähtyään ja katalogitekstin luettuaan tutkii kuvia myös omien "sukusalaisuuksiensa" näkökulmasta. Koen onnistuneeni jo tässä vaiheessa siinä, että teokseni, vaikkakin se on minulle henkilökohtainen, se ei kuitenkaan ole sellainen, jota ei voisi millään tulkita muussa kuin omassa kontekstissani. Mielestäni myös kuvien tunnelman pohtimisella katsoja voi päästä hyvinkin pitkälle teoksen tulkinnassa, vaikkei olisi edes nähnyt teostekstiä tai -nimeä. Toisaalta teoksessa näkyy varmasti aivan uudenlainen tulkinnan taso niille, jotka ovat esimerkiksi isomummoni tunteneet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti